Psykodynaaminen psykoterapia
Kuva: Kansallisteatterin ja TTT:n näytelmästä Hitler ja Blondi. Lavastus Tarja Simone.
Yksilöpsykoterapia
Lasten ja nuorten psykodynaamisella psykoterapialla on Suomessa pitkät perinteet. Ammatillisesti koulutettuja lasten- ja nuorten psykoterapeutteja on ollut 1970-luvun lopusta lähtien. Psykoterapeutit ovat peruskoulutukseltaan useimmiten psykologeja, lastenpsykiatreja, sosiaalityöntekijöitä, sairaanhoitajia tai toimintaterapeutteja, jotka ovat hankkineet soveltuvan, usean vuoden kestoisen jatkokoulutuksen. Psykoterapeutti on nimikesuojattu ammattinimike, jota ovat oikeutettuja käyttämään vain ammattinimikkeen käyttöön vaaditun tutkinnon suorittaneet terveydenhuollon ammattilaiset. Olemassa olevat rekisterimerkinnät voi tarkistaa JulkiTerhikistä/ JulkiSuosikista (valvira.fi).
Lapsen ja nuoren kehitys etenee myönteisen vuorovaikutussuhteen varassa. Lapsen ja nuoren kyky käsitellä tunteitaan ja hallita käytöstään syntyy varhain läheisissä ihmissuhteissa. Samalla kehittyy kyky ymmärtää muiden tunteita ja sosiaalisen vuorovaikutuksen taidot. Joskus lapsen tai nuoren psyykkinen kehitys ei jostain syystä pääse etenemään iänmukaisella tavalla, kehitys pysähtyy tai estyy. Lapsen tai nuoren huolta herättävä käytös on pyrkimystä päästä eroon näin syntyvästä pahasta olosta.
Psykoterapian tavoite on edistää kykyä löytää aiempaa toimivampia tapoja käsitellä vaikeita tunteita. Terapiassa pyritään siihen, että kykenee tulemaan toimeen vaikeiden tunteiden kanssa suojautumalla niiltä joustavasti, lasta tai nuorta ja hänen elämäänsä rakentavin vaihtoehdoin. Näin iänmukaisen kehityksen jatkuminen mahdollistuu ja toimintakyky paranee.
Ennen terapian aloittamista tehdään aina perusteellinen arvio lapsen tai nuoren tilanteesta. Tämä pitää sisällään sekä yksilöllisiä tutkimuksia että koko perheen tilanteen selvittelyä. Tärkeä osa arviota on paitsi nähdä mahdollinen terapian tarve, myös lapsen tai nuoren kyky hyötyä tällaisesta hoitomuodosta. Lapsella tai nuorella tulee olla hoitava lääkäri, joka laatii hoitosuunnitelman ja seuraa hoidon edistymistä ja tuloksellisuutta.
Terapiassa lapset ja nuoret ilmaisevat itseään eri tavoin iästä ja kehitystasosta riippuen. Käytössä on erilaisia piirustus-, askartelu- ja leikkivälineitä sekä pelejä. Terapian puitteet pidetään mahdollisimman muuttumattomina; tavataan pääsääntöisesti aina samana päivänä samaan aikaan. Ennustettavuus ja pysyvyys antaa turvattomallekin lapselle ja nuorelle mahdollisuuden sitoutua ja löytää luottamuksen.
Lapsi tai nuori tulee hakemaan hoidosta hyvää oloa ja helpotusta. Hoidon edetessä usein esiin nouseva hoidon vastustaminen liittyy ongelmien taustalla olleiden, usein kipeiden, kokemusten nousemiseen esiin. Tämä vaihe ei ole aina helppo, eikä miellyttävä, mutta välttämätön. Vanhempien on tällöin tuettava terapian jatkumista lapsen tai nuoren vastustamisesta huolimatta. Sisäinen vapaus ja mielenrauha syntyy kokemuksesta, että voi alkaa luottaa omiin sisäisiin kykyihinsä käydä vaikeita asioita läpi, eikä paeta niitä erilaisiin korviketoimintoihin.
Hoidon pituus määräytyy ongelmien vaikeuden ja tavoitteiden saavuttamisen mukaan. Kokemuksesta oppiminen on hitaampaa kuin tiedollinen oppiminen. Psykodynaamisen psykoterapian tiiviys on tavallisesti 2 – 3 kertaa viikossa ja kesto on tavallisesti vähintään 2 – 4 vuotta. Keskinäisen luottamuksen rakentuminen on työskentelyn onnistumisen lähtökohta. Luottamuksen syntymiseen tarvitaan vanhempien lupa ja tuki terapialle. Tiivis yhteistyö vanhempien kanssa onkin psykodynaamisen lapsipsykoterapian olennainen osa. Vanhempien tapaamiset lapsen psykoterapeutin tai tämän kanssa yhteistyössä toimivan toisen psykoterapeutin kanssa jatkuvat läpi koko psykoterapiaprosessin. Useimmiten tapaamisia järjestetään 1–2 kertaa kuukaudessa. Nuoren psykoterapia toteutuu usein ilman vanhempien läsnäoloa, mutta vanhemmille voidaan tarjota omia käyntejä, joko nuoren psykoterapeutilla tai toisella nuorten hoitoon erikoistuneella ammattilaisella. Psykoterapeutin työhön kuuluu olla hoidon aikana yhteistyössä tarpeen mukaan paitsi vanhempien, myös koulun tai päiväkodin ja muiden tahojen kanssa. Psykoterapiatuntien sisältö jää luottamukselliseksi vain lapsen tai nuoren ja psykoterapeutin väliseksi asiaksi.
Psykodynaamisen psykoterapian keskeinen tavoite on tarjota lapselle tai nuorelle ymmärretyksi tulemisen kokemus. Se on lähtökohta sisäisen kasvun mahdollistumiselle sekä itseä ja toisia koskevien mielikuvien monipuolistumiselle. Terapiatapaamisissa työskennellään lapsen tai nuoren aloitteiden mukaan, sen pohjalta, mikä hänestä tuntuu tärkeältä. Olennaisinta ei ole tekemisen muoto, vaan se, mitä lapsi tai nuori tekemisellään kertoo. Psykoterapeutin vastaus ei ole lapsen tai nuoren odottama arkinen vastaus joko kasvatus- tai rankaisumielessä vaan ymmärtämään pyrkivä. Terapeutti auttaa lasta tai nuorta ymmärtämään tunteitaan ja sisäisiä ristiriitojaan. Pulmalliset asiat toistuvat terapiassa eri ilmaisukeinojen kautta, kunnes lapsi tai nuori on vuorovaikutuksessa terapeutin kanssa löytänyt ja sisäistänyt aiempaa kypsempiä ongelmanratkaisukeinoja. Merkityksen ja mielen löytyminen “mielettömään” käytökseen on lapselle tai nuorelle hyvin helpottava kokemus. Lapsi ja nuori samastuu terapeutin pyrkimykseen ymmärtää ja kannatella vaikeita kokemuksia ja käytöstä ja tunteita. Ajan kuluessa ja lukemattomien toistojen kautta tämä siirtyy lapsen ja nuoren omaksi sisäiseksi kyvyksi kannatella ahdistuksiaan luovalla ja rakentavalla tavalla.
Lähteet:
Leena Pylkkänen: Lasten ja nuorten psykoterapia- asiantuntijalausunto
Kaija Puura, Ilona Luoma, Jenni Toivanen ja Hanna Ebeling: Lasten psykoterapiat, Duodecim, 2020/18
Lasten ja nuorten psykodynaaminen ryhmäpsykoterapia
Lapsi elää, kasvaa ja kehittyy osana ryhmää: omaa perhettä, sisaruksia. Osana kaverien, harrastajien, päivähoidon ja koulun ryhmää. Varhaisissa ihmissuhteissa lapsi tutkii ja oppii suuren osan sosiaalisen ja emotionaalisen vuorovaikutuksen alkeista, saamisesta, ottamisesta, antamisesta, omasta minästään, tunteiden ilmaisusta ja niiden hallinnasta. Lapsen ja nuoren tunnesäätelyn ja vuorovaikutuksen ongelmat tulevat esiin erityisesti monenkeskisissä tilanteissa. Ulkopuolelle jääminen ja yksinäisyys herättävät lapsessa ja nuoressa huonommuuden ja pettymyksen tunteita.
Ryhmäpsykoterapia on tämän vuoksi luonteva ja vaikuttava hoitomuoto apua tarvitseville lapsille ja nuorille. Ryhmä tarjoaa luontevan ympäristön, jossa lapsella tai nuorella on mahdollisuus aikuisen tukemana kohdata ja tarkastella esteitä ja ongelmia, jotka ovat ehkäisseet heidän normaalia kehitystään. Yhteiset sopimukset vahvistavat turvallisuutta ja luotettavuutta, jolloin turvattomankin lapsen ja nuoren on mahdollista rakentaa luottamusta ja sitoutua.
Psykodynaamisessa psykoterapiaryhmässä lähestytään ja käsitellään turvallisissa puitteissa turvattomuutta, ahdistusta ja masennusta niin, että lapsen ja nuoren on vähitellen helpompi olla itsensä kanssa. Sitä kautta myös toisten on helpompi elää hänen kanssaan. Psykoterapiakerrat eivät ole ennalta suunniteltuja, lapsi ja nuori tuo ryhmään arjen pulmiaan ja kitkatilanteita. Ryhmän eteneminen tapahtuu työstettyjen asioiden suhteen ’tässä ja nyt’-periaatteella. Vertaistuella on suuri merkitys sille, miten lapsi kokee itsensä, turvallisessa ryhmässä lapsen tai nuoren käsitys itsestä muuttuu myönteisemmäksi. Vertaistuki on tärkeä osa hoitoa.
Lähes kaikilla lapsilla ja nuorilla on jossain elämänsä vaiheessa hämmentävää, pulmallista käyttäytymistä ja ahdistavia mielikuvia. Mikäli mielikuvat ahdistavat liikaa lasta tai nuorta, mikäli haasteet haittaavat elämää ja ovat normaalin kehityksen esteenä, hän tarvitsee apua.
Psykoterapiaryhmän keskeisenä tavoitteena on luottamus ja turvallisuus. Ryhmä on sama, psykoterapeutit ovat samat ja kokoonnutaan aina samassa paikassa, samaan aikaan. Lasten psykoterapiaryhmissä on pääsääntöisesti kaksi psykoterapeuttia, ryhmätapaamisen kesto on 45-60 minuuttia ja nuorten ryhmän kesto on 90 minuuttia.
Tärkeä tavoite on tarjota lapselle ja nuorelle mahdollisuus palata varhaisiin tunnekokemuksiin ja korjata niitä psykoterapeuttisessa vuorovaikutussuhteessa. Lapsi ja nuori tuo ryhmään arjen pulmiaan ja ristiriitojaan. Turvallinen psykoterapiaryhmä tarjoaa lapselle tai nuorelle mahdollisuuden traumojen työstämiselle, jäsentymiselle, eriytymiselle ja itsenäistymiselle.
Turvallisessa psykoterapiaryhmässä lapsi tai nuori voi työstää voimakkaiden tunnetilojen hallintaa ja itsesäätelyä. Lasten ja nuorten psykoterapiaryhmissä harjoitellaan kaverisuhteita, vahvistetaan oman toiminnan ohjausta, keskittymiskykyä sekä sosiaalisten tilanteiden lukutaitoa. Ryhmäpsykoterapiassa lapsi ja nuori saa korjaavan kokemuksen kuulumisesta joukkoon – hän ei ole pulmineen yksin ja ainoa. Ryhmässä lapsi ja nuori jakaa myös muiden ryhmäläisten kokemuksia, se auttaa ymmärtämään itseään, ainutlaatuisena erillisenä yksilönä omine tunteineen. Ryhmässä konkretisoituu jokaisen ryhmäläisen yksilöllinen tapa kokea, ajatella ja toimia (mentalisaatio).
Lasten lyhyet psykoterapiaryhmät
Ovat yleensä johonkin aiheeseen fokusoituja ja kestävät n. 20-40 kertaa. Nämä ryhmät on tarkoitettu lapsille, joiden haasteet ajoittain kärjistyvät koulutilanteissa, kaverisuhteissa ja sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa. Ryhmän yhteisenä teemana voi olla esim. sosiaaliset taidot, yksinäisyys, tunteiden säätely ja oman toiminnan ohjaus.
Lyhyempiäkin psykodynaamisia interventioita käytetään, esim 10 kertaa. Näitä tarjotaan lapsille, joiden perhettä on kohdannut kriisi, vanhempien avioero, jonkun perheenjäsenen vakava sairaus. Tällaiset lyhyet psykoterapiaryhmät räätälöidään lähettävän tahon kanssa.
Lasten pitkät psykoterapiaryhmät kestävät yleensä 2-3 vuotta.
Nämä ryhmät on tarkoitettu lapsille, joilla on varhaisen vuorovaikutuksen tai kiintymyssuhteen häiriöitä. Nämä lapset joutuvat koulussa, perhe- ja kaverisuhteissa usein vaikeisiin ristiriitatilanteisiin. Lapsilla voi myös olla puhumattomuutta, vetäytymistä, ilottomuutta tai vaihtoehtoisesti hyvinkin ehdotonta ja hankalaa käytöstä
Lasten psykoterapiaryhmät ovat toiminnallisia, lapsi työskentelee ilmaisemalla ajatuksiaan, mielikuviaan ja tunteitaan mahdollisimman avoimesti, aktiivisen toiminnallisesti mm. leikkien, pelien ja piirrosten avulla.
Nuorten ryhmäpsykoterapia
Psykodynaaminen ryhmäpsykoterapia on vuorovaikutteinen hoitomuoto, joka sopii usein hoidettaessa nuorten psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia.
Nuoren ryhmähoidon pituus määrittyy usein nuoren oireiden hankaluuden mukaan, kuinka paljon nuoren oireet haittaavat tavallista arkea, koulunkäyntiä ja ystävyyssuhteita.
Nuorten lyhyet psykoterapiaryhmät
Nuoruusikä on kehitysvaiheeltaan erityisen herkkä. Nuori tuo usein itse esille ryhmässä ongelmansa, kun siihen annetaan riittävän turvalliset puitteet. Nuorelle on tärkeä kokea, ettei ole ajatuksineen ainoa ja yksin.
Ryhmät kokoontuvat yleensä 30-40 kertaa, ryhmätapaamisen kesto on 90 min ja ryhmässä on pääsääntöisesti yksi psykoterapeutti.
Lyhyempiäkin psykodynaamisia interventioita käytetään, esim 10 kertaa. Näitä tarjotaan nuorille, joiden perhettä on kohdannut kriisi, vanhempien avioero, jonkun perheenjäsenen vakava sairaus. Nuorella kriisi saattaa näyttäytyä mm. ahdistuneisuutena, itsetunto-ongelmina tai sosiaalisena vetäytymisenä.
Tällaiset lyhyet psykoterapiaryhmät räätälöidään lähettävän tahon kanssa.
Nuorten pitkät psykoterapiaryhmät
Kestävät yleensä 2-3 vuotta.
Nuorella saattaa olla pitkittynyttä ahdistuneisuutta, sosiaalista arkuutta tai vaikeuksia ihmissuhteissa. Nämä oireet rajoittavat ja estävät nuoren arjesta selviytymistä. Nuorella saattaa myös olla psykosomaattisia oireita, jatkuvaa vatsakipua tai päänsärkyä.
Psykoterapiaryhmässä harjoitellaan vuorovaikutussuhteita ja -tilanteita, tehdään näkyväksi asioiden syy- ja seuraussuhteita. Nuori oivaltaa, että toisella on erilainen mieli, tunteet ja erilainen tapa ilmaista niitä. Tämä ymmärrys (mentalisaatio) kehittyy ryhmän sisäisessä vuorovaikutuksessa. Psykoterapiaryhmän ja kunkin yksilön kykyä mentalisaatioon tukee ryhmän psykoterapeutin sanoittaminen ja empaattinen kuvailu lapsen ja nuoren, sekä koko ryhmän kokemista tunteista ja aikomuksista, siitä mitä vaikutuksia ja seurauksia omalla käyttäytymisellä saattaa olla ja miten muut sen kokevat.
Yhteistyö vanhempien kanssa
Lapsi ja nuori on aina osa perhettä ja luottamuksellisen yhteistyön rakentuminen vanhempien kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Vanhempien myönteinen suhtautuminen oman lapsensa tai nuorensa ryhmäpsykoterapiaan edistää hoidon toteutumista ja sitoutumista.
Lapsen ja nuoren ihmissuhde- ja vuorovaikutusongelmat vaikeuttavat selviytymistä arjessa. Ne näkyvät usein perheen sisäisessä vuorovaikutuksessa, päiväkoti-, koulu-, sekä kaverisuhteissa. Vuorovaikutuksessa läheisten kanssa lapsi ja nuori muodostaa kuvaa itsestään: Kuulunko joukkoon? Onko minulla ystävää? Haluavatko muut olla minun kanssani?
Psykoterapiassa käyvien lasten ja nuorten vanhempia tavataan noin kerran kuukaudessa, vanhempien yhteisessä vertaisryhmässä tai yksilöllisesti. Yhteiset keskustelut vanhempien kesken tarjoavat arvokasta vertaistukea, ideoita ja vaihtoehtoja oman lapsen tai nuoren pulmiin suhtautumisessa. Vanhempi saattaa myös selkeämmin tavoittaa, mikä tunne tai reaktio kumpuaa vanhemman omasta elämänhistoriasta ja mikä taas on lapsen omaa tunnetta ja kokemusta.
Lapsen ja nuoren ryhmäpsykoterapiassa tulee vaiheita, jolloin lapsi tai nuori ei halua tulla ryhmään, tai hän haluaa keskeyttää oman ryhmäpsykoterapian. Vanhemmat tukevat toisiaan, jos lapsen tai nuoren psykoterapiassa tulee kuormittavia vaiheita. Niissä tilanteissa vanhempien yhdessä jakama ymmärrys ja tavoite lapsen ja nuoren ryhmäpsykoterapeuttisesta työskentelystä auttaa kannattelemaan omaa lasta tai nuorta hankalien vaiheiden yli ja hoito ei keskeydy.
Vanhempien vertaisryhmässä jaetaan yhteinen huoli, tavoite ja ymmärrys lapsen tai nuoren psykoterapeuttisesta hoidosta. Keskusteluissa avoimuus, sekä luottamuksellisuus ovat ensi arvoisen tärkeitä.
lähteet:
Artikkeli: Lasten psykoanalyyttinen ryhmäpsykoterapia, Psykoterapialehti ?
Erja Tuompo-Johansson, Anitta Toivanen
Kirja: Ryhmäpsykoterapian perusteet, artikkeli Lasten psykoterapiaryhmät s.168-180
Ritva Kajamaa
Koonneet Esa Pursiainen ja Sirkku Saini